En minä koiraa ole vaihtanut, leikin vain kameran suomilla mahdollisuuksilla ja vaihdoin vähän väriä kuvaamiseen. tulos oli sitten vähän erinäköinen Himmu. Sama rakas kaveri kumminkin. Nyt, kun on ilmat vähän niinkuin viilenneet, kipittelee Himmukin taas mielellään pidempiäkin lenkkejä, joihin ei helteilä suostunut ollenkkaan. Onneksi ei, koska eihän tää mummukaan olisi mitään pitkiä lenkkejä jaksanut taapertaa. vakka siinä on kantensa valinnut. joskus kun tuntuu, että meillä on yhteinen ajatusmaailmakin kaiken muun yhteisen lisäksi.

Tämä kesä nyt syyspuolellaan kun nuo kiertelyt noilla rakkailla rannoilla on sujunut sikäli mukavissa merkeissä, ettei ainakaan vielä ole saatu matkamuistoksi yhtään punkkia. Viime syyskesällä niitä tarttui mukaan, Eipä siihen vielä voi tuudittautua, etteikö vielä tulisi, kun rantareisuilla himmu nenunsa joka tupsaaseen on työntämässä. Kauanhan nuo mokomat vielä luonnossa elävät.