Hiljaista,kovin hiljaista oli kylätiellämme aamuvarhain, kun Himmun kanssa tepastelimme aamulenkillä. Ei sitten ristinsielua näkynyt, ei kuulunut. Isommalla tiellä joku auto mennä päristi, mutta ei ollut sielläkään montaa menijää

Eipä se toki meitä mitenkään häirinnyt, vaikka hiljaista olikin, päinvastoin. Mutta täytyy kyllä olla vähän ihmeissään, kun keskikesällä olisi saanut olla hanskat kädessä, niin kylmä oli varhaisessa aamussa. Himmu kyllä tykkää tuosta viileästä paljon enempi kuin kuumasta paisteesta. Onhan se asfaltti paljon tassuystävällisempää kun ei ole kuumaa.

Olimme yhden yön sellaisessa korpimökissä jossa oli aivan ihania luontoreittiä joissa sai juoksennella toisten koirien, Pojo ja Pican kanssa aivan vapaana, välillä löytyi pieniä vesilätäköitä tai oikeastaan ojanpohjia joissa sai uiskennella ja välillä sai kiivetä kalliolla. Mitäpä koiruudet elämältään paljon muuta pyytääkään? Järvenrannassa Pojo ja Pica haki vedestä sinne heiteltyjä Frispiitä. Himmu seurasi puuhaa hyvin tarkasti mutta jostain syystä ei osallistunut hommaan, vaikka kotipihassa sen haku on hyvinkin mieleistä.

Nyt sitten säätiedot lupaavatkin vaihteeksi kauniita päiviä. Saapas sitten nähdä, pitäneekö paikkansa. Nyt ainakin näyttää lupaavalta, ehkäpä tästä kesä koittaa.