Oli sitä Himmulla taas kiire päivä. Aamulla jo ajoi iso auto pihaan ja sitä piti kiireellä tutkia, kuka sieltä ulos astelleekaan. Tuli mies, joka alkoi autosta purkamaan jos jonkimoista pakettia ja salkkua. Himmun kiireellä piti sitten joka asia tutkia, mitä meidän pihaan oikein levitellään. paketit ja laatikot kun oli saatu tutkittua ja vaarattomaksi todettua alkoi tuo miehne tarkastus, mikä lie miehiään. No, sehän osottautui hiukan tutuksi ja sellaiseksi, joka osasi tulkita koiran kieltä ,tiesi, mistä kohtaa korvantakaa pitää rapsuttaa ja äänikin juuri sellainen kiran korvaa hivelevä, ystävällinen.

Nyt kun sitämyöden olikin kaikki selvillä. alkoi sitten suranta, mitäs me tehdään näillä kaikilla vehkeillä mitä on levitettynä ja vielä autossa on paljon kaikkea mielenkiintoista. mentiin sitten peräkanaa pumppuhuoneeseen katsomaan ja työt voi alkaa. vanha painesäiliö kannettiin pois paikaltaan ja asennettiin uusi siihen sitten. Alunperin piti vain vähän huoltaa hommia, mutta sitten meni koko ruostunut laitos uusiksi. Siinä meni Himmun mielestä kamalasti aikaa, kun piti niin tarkkana olla kaiken aikaa, eihän siinä kerennyt edes päikkäreitä nukkumaan. Mutta ei se mitään, homma tuli hoidettua ja ihastus molemminpuoleista, Mies tykästyi Himmuun ja Himmu mieheen, joten lopputulos hyvä kaikinpuolin.

Tänäiltana Himmu sitten menee Paulan kanssa kouluun ja minä saan siksi aikaa kaksi ihanuutta kaverikseni. Vähän vahahan tuo Himmu on alkoululaiseksi, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Ja huomena tulee sitten nuohooja. Miten tämän kaikki sitten ollenkaan saakaan sulatettua. Ainakin se nuohooja pitää haukkua pataluhaksi.

Heippa, hyvää päivänjatkoa!