On taas kiva ahertaa näitä pikku askareita. Olemme Himmun kanssa taas tässä normaalissa päivärytmissä. Aamulla lenkille sitten postin lukua ja aamupäivän ruokailu. Päivän mittaan nuo askareet sitten vaihtelee aina tarpeen mukaan, puiden hakua ja vielä vähän noita pihatöitäkin. Eilen lähti viimeinan kärrykuorma kukkia pois mailta. Lehtien haravointia yhä riittää. Tammi vielä täydessä lehdessä ja joissain pensaissakin vielä lehdet viipyilee.

Himmu sai jo telmiä noiden tuttujen koiruuksien kanssa kun olivat yökylässä Himmun luona. Nyt, kun ovat jo tuttuja täälläkimn, kaikki menee niin hienosti. Kun emäntänsä painoi oven kiinni, kelpasin välittömästi varahoitajaksi. Kaksin koirin olivat syliin pyytämässä. Hippu viipyy sylissä vain hetken, mutta Muksu siinä kyllä viihtyy pidempäänkin. Ihme ja kumma, ettei Himmu edes aja pois, vaikka muuten on mummu niin kovin vahdittava joka tilanteessa. Ne on aina mukavia hetkiä, kun ovat kyläilemässä.

Kyllä nuo yöt alkavat olla jo aika pitkiä, tai, jos ei yöt, niin pimeä aika. Kohta ei ole kuin kaksi pimeetä vastakkain. No,vain kaksi kuukautta, alkaa päivät taas jatkua! Pianhan tää menee, onhan siinä vielä monta mukavaa juhlahetkeäkin jotka arjen katkaisee. Isänpäivänä on kolmannen lapsenlapsenlapsen ristiäiset, siinä on iloa ja valoa aivan mahdottomasti. On hienoa nähdä, että suku jatkuu.