Nyt on ollut oikein vanhanajan hyvää kesää. Eikös ne tällaisia olleet aina lapsuudessa, niinhän sitä muistellaan. Himmu on tehnyt pesän marjapuskan alle ja siellä asustelee jos minä häärään ulkona pihatöissäni. Vähiin nekin jo alkaa käydä, on pakko välillä tulla sisälle ettei löydä itseään pihasta pökertyneenä.

Kävimpä eilen terveyskeskuksessa lääkäriä tapaamassa. Viimeviikolla astuin vanhaan marjapuskan tynkään ja eikun pitkä tikku jalkapohjaan. Melkein viikon sinnittelin ja yritin sitä itse kaivaa vaan eipä onnistunut. Olikin sitten aikas pitkä tikku ja jalka niin tulehtunut, että nyt pitää syödä abtibiootti kuuri. Sen takia aamulenkitkin ovat jääneet normaalia lyhyemmäksi, kun ei kertakaikkiaan kärsinyt sillä jalalla kunnolla astua.

Nyt alkaa taas kärsiä laskea sitä kunnolla maahan, että eiköhän huomenaamulla varhain päästä jo vähän pidemmälle lenkille, On vain käytettävä hyväksi aamun viileämpi hetki. Päivän lämpimällä ei Himmu juurikaan halua lähteä minnekkään. (Varmaan tekosyy, kun en itse jaksa)

Eilen illalla käytiin uimassa niin, että oli Pojo ja Picakin mukana. Himmu katseli, kun ne polski vedessä, menivät frispiin perässä vaikka miten kauas, mutta ne onkin Espanjan vesikoiria eikä mitään vesikirppuja kuten Himmu. Himmukin taas ahkerasti ui ja kylpi hiekalla, edestakaisin. Sitten syliin, niin sain minäkin osani hiekasta.