Nyt sentään ainakin toistaiseksi katkesi nuo kovimmat pakkaset . No, lunta sitten tuli, pyry pakkasen perästä, niinhän se menee. Onneksi lumi on kovin kevyttä pakkaslunta, ei niin mahdottoman pahaa pois siirreltäväksi. työstä se kyllä käy, kun penkat alkavat jo kohota korkeiksi.

Yritin vähän tiputtaa lunta pois autotallin katolta, kun alkoi näyttää vähän vaaralliselta, onnistuinkin saamaan aika paljon sitä alas, mutta nyt näyttää olevan melkein yhtä paljon taas. Siinä hommassa oli kyllä Himmulla ihmettelemistä, kun mummu siellä hangessä möyri, sinne tuli sitten Himmukin minun jälilleni tutkimaan, että mikä on homman nimi, eikö riitä, kun taivaalta tulee, mennä nyt lisää katolta tiputtamaan.

Himmu kyllä nämä arkiset askareet hyvin hallitsee. Kun tyhjennän puukopan, alkaa innokan kieppuminen, sehän tietää, että lähdetään puita hakemaan. Silloin saa tutkia pihaa ihan vapaana, eihän sitä nyt silloin narunpäässä tarvis olla, kun piha-askareita tehdään. On oltava tarkkana, ettei mene puukoppia tyhjentelemään silloin, kun ei heti ole aikomusta mennä niitä täyttämään. Yleensä, jos takkia olen päälleni laittamassa on Himmu nuolena ovella ulos menemässä, mutta torstaisin, kun kirjastoauto tulee ja otan kirjakassin käteeni, ei ole tyttö näkevinään minua, tietää, missä silloin käyn, eikä mukaan edes yritä. samoin silloin, kun sanon kauppaan meneväni, niin mene pöydän alle kurkkimaan, se on sellainen sana, josta Himmu tietää, että nyt jäädään yksin kotiin.