No niin, minä yritin pistää lauluksi, mutta tuo mokoma Himmu ei ritten tykkää minun laulustani. Hyppäsi syliin ja väenväkisin yritti nuolla suutani. kait sen musiikkikorvaa alkoi heti särkemään kun laulaan aloin. Pistin Himmun lattialle ja jatkoin veisuutani. Sama homma, taas syliin ja suuta nuolemaan. Jahas, kumpaakahan se nyt sitten oli, yritti tukkia suuni, tai jos se olikin niin hyvää, tuo laulu, että olisi pitänyt saada se omaan suuhunsa. mene ja tiedä. No, seuraavan yritykseni alkaessa Himmu pyysi ulos, joten siitäpäätellen ei todellakaan lauluani rakastanut.

Eikä ihme, minun kun pitää aina säveltää nuo laulamani uudestaan. helppoahan se olisi toisten säveltämien nuottien mukaan laulaa, toista on, kun pitää ne aina muuttaa oman äänensä saataville. Voisi tuo Himmukin paremmin tykätä, jos menisi ihan nuottien mukaan, mutta kun ei

. Täytynee varmaan keksiä jotain muuta aktiviteettiä, sellaista, josta Himmukin nauttii. No, sehän on aina varma, ylö, ulos ja lenkille. Sinne lähdetään.