Eilen paineltiin Himmun kanssa metsässä. jonka syövereissä jo alkoi tuntua, että ollaan eksyksissä. Seurattiin metsäkoneiden jälkiä, joita meni edestakaisin metsässä. Ei sitten millään osuttu sille jäljelle, joka olisi meidät ohjannut pois metsästä. Tuli jo tuskan hiki, tännekkö nyt jäädään pyörimään. Ajoittain oli kulkukin huonoa kaikenmaailman risujen ja lahoavien puiden yli mennessä. kamerakin oli taskussa, mutta eipä siellä kuvatakkaan viitsinyt.

opulta Kipusimme sellaiselle vähän maastosta koholla olevalle pikku kalliolle ja siellä sitten jo piti kaunis jäkälä kuvata ja tuo onnellinen koira, joka onnessaan kiipesi kiville, kävi alhaalla ja taas ylös, minun siinä tutkaillessa, näkyykö mitään tuttua maastossa. No, sieltä puiden välistä hoksasin sähkölinjan. Bimpo, tulevaisuus turvattu. Sitä seuraamalla taatusti löydetään pois metsästä. hetken sitten päästyämme linjalle mietin, kumpaan suuntaan nyt sitten lähtisimme. Kun en osannut päättää, lähdimme kulkemaan kuitenkin linjan sivustossa ja aikamme talsittuamme alkoikin kaikki olemaan tuttuja paikkoja, saavuimme melkein kohtaan, josta seikkailuumme lähdimme.